CETA-sopimuksesta tulossa sekasopimus
Viimeisten päivien aikana Brexit on ollut jokaisen eurooppalaisen huulilla. On muistettava, että samaan aikaan on käynnissä muitakin merkittäviä Euroopan talouteen ja asemaan maailmassa vaikuttavia prosesseja.
Euroopan komissio antoi eilen esityksensä Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n lopullisesta muodosta. Komission esityksen perusteella CETA-sopimuksesta on tulossa sekasopimus. Tämä tarkoittaa sitä, kauppasopimus tulee myöhemmin hyväksyttäväksi myös kaikkien jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Sekasopimus voi hidastaa prosessia vuosikausiksi, sillä yksittäinen jäsenmaa tai jopa jäsenmaan yksi alueellinen parlamentti voi kaataa koko sopimuksen. Tämä olisi isku Euroopan unionin sisämarkkinoille ja talouskasvulle.
EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan kauppapolitiikan periaatteiden mukaisesti EU voi myös hyväksyä vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Nykyään kauppasopimuksiin sisällytetään kappaleita, jotka eivät yksiselitteisesti mahdu kauppapolitiikka-otsikon alle, mikä aiheuttaa epäselvyyttä tulkinnan osalta. Esimerkiksi kestävään kehitykseen ja investointeihin viittaavat huomioit aiheuttavat epäselvyyttä.
CETA ei ole TTIP:n troijan hevonen vaan sopimuksella vahvistetaan jo ennestään hyviä kauppasuhteita Kanadan kanssa, jolle EU:n sisämarkkinat ovat prioriteetti. Monelta osin kaupanesteet olivat alhaiset jo ennen sopimusta, mutta varsinaisella vapaakauppasopimuksella halutaan luoda yhä toimivammat markkinat. Neuvotteluiden tuloksena syntyikin toistaiseksi kunnianhimoisin vapaakauppasopimus koskaan.
Sekasopimuksen seurauksena CETA:n ratifiointiprosessi tulee kestämään useita vuosia. Korean sopimuksen voimaantulo kesti lähes viisi vuotta Italian parlamentin venyttäessä hyväksymisprosessia. Näin ei saa käydä EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen kohdalla, sillä jo neljänkin vuoden kuluttua sopimuksen sisältö voi olla kaupankäynnin osalta osin vanhentunutta. Mahdollista on sopimuksen osittainen soveltaminen lopulliseen ratifiointiin saakka.
Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa kauppapolitiikan tulisi olla dynaamista. CETA-sopimuksen muoto tulee vaikuttamaan myös tulevien vapaakauppasopimusten ratifiointiprosesseihin. Riskinä on, että myös tulevat vapaakauppasopimukset solmitaan sekasopimuksena, mikä voisi halvaannuttaa EU:n kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikka on tähän saakka ollut jopa EU-skeptikkojen mielestä yksi harvoista hyvistä asioista unionissa. Mikäli kauppapolitiikan kehittäminen EU:n kompetenssin alla vaarantuu, syntyy tilanne, jossa tulee kysyä koko EU:n tarkoitusta, kun yksi sen keskeisistä peruselementeistä poistetaan.
Suomen kaltaiselle pienelle ja globaalista kysynnästä riippuvaiselle maalle vapaakauppa ei ole uhkatekijä, vaan mahdollisuus. Hyvin neuvotellut kauppasopimukset tukevat markkinoita ja auttavat luomaan taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja, joita ei synny vain koti- tai sisämarkkinoilla. Nyt vastuu on kansallisilla parlamenteilla. Toivottavasti jokainen EU-jäsenmaa ymmärtää, että kauppasuhteiden pysäyttäminen ei ainakaan edistä uusien työpaikkojen syntymistä ja taloutemme kestävää kasvua.
Kaksi kysymystä:
1) Sisältyykö CETA:an investointisuojamekanismin, joka rajoittaa kansallista lainsäädäntöämme?
2) Missä riita-asiat ratkotaan?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksena edelliselle
Lyhyesti sanottuna CETA on TTIP:n isoveli. Sopimus sisältää saman investointisuojajärjestelmän, jonka avulla luodaan rinnakkainen oikeusjärjestelmä sijoittajille, vaikkei sille suoranaista tarvetta ole, sillä sekä Yhdysvaltojen että EU:n oikeusjärjestelmät ovat maailman kehittyneimmät. Investointisuojajärjestelmä ei kuulu automaationa kauppasopimuksiin, esimerkiksi USA:n ja Australian välisessä vapaakauppasopimuksessa 2005 osapuolet totesivat toistensa oikeusjärjestelmät riittäviksi sopimuskiistojen sovittelua varten. Yrityksethän voivat jo nykyisessä järjestelmässä haastaa valtiot oikeuteen, mutta kompensaatioita niistä ei ole odotettavissa yhtä avokätisesti. Investoinsuojajärjestelmän tarkoituksena onkin EU:n kauppakomissaarin mukaan näyttää mallia muulle maailmalle. Malli, jossa hylätään oikeusvaltioperiaate ja luodaan sijoittajille rinnakkainen järjestelmä on perin kyseenalainen. Riita-asiat ratkaistaisiin välimiesmenettelyssä, jossa ratkaisujen ennakoitavuus on käytännössä olematon. Myöskin välimiesoikeuden puolueettomuuden on todettu olevan erittäin kyseenalainen.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on ansiokkaasti kritisoinut investointisuojajärjestelmää, siksi onkin omituista, että Hannu Takkula ei sivua sanallakaan tätä CETA ja TTIP-sopimuksien kannalta keskeistä mekanismia. Välimiesoikeusjärjestelmä on todennäköisesti jopa EU-oikeuden vastainen! Kuuntele lisää välimiesoikeusjärjestelmän ongelmista: https://youtu.be/YCQjnAtVyjk
Takkulalta haluaisin lisäksi kysyä ketkä ovat nämä mainitsemasi EU-skeptikot, jotka ovat tyytyväisiä EU:n kauppapolitiikkaan? Jos Brexit-äänestys kelpaa analyysin välineeksi, niin tyytyväisimpiä EU:n kauppapolitiikkaan lienee Lontoon Cityn kaltaiset keskittymät, jotka hyötyvät EU:n heikosta finassimarkkinoiden säätelystä. Kovimmat EU-skeptikot taas asuvat Lontoon ulkopuolella vanhoissa tehdaskaupungeissa, joiden asukkaat niin Iso-Britannian kuin EU:nkin (kauppa)politiikka on unohtanut.
Ilmoita asiaton viesti
”EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan kauppapolitiikan periaatteiden mukaisesti EU voi myös hyväksyä vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää.”
Tuossa on muuten hyvä syy vastustaa EU:ta. Kauppapolitiikka on ottamassa vallan kaikissa maissa ja ennemmin tai myöhemmin jokin TTIP:n kaltainen myrkkylääke tulee uudestaan tarjolle.
Ilmoita asiaton viesti