WTO-terveiset Genevestä – kolme pointtia Euroopan Unionille
Tällä viikolla WTO:n Public Forum tarjosi jälleen kolmessa päivässä läpileikkauksen kauppapolitiikan tämän hetkisistä näkymistä.
WTO:n johtaja Roberto Azevedon analyysi maailmankaupan yleistilanteesta on kriittinen. Maailmankaupan taloudellinen kasvu on 2008 talouskriisin jälkeen poikkeuksellisen heikkoa. Genevässä maailmankaupan analyytikot ennustavat, että maailmankaupan kylmä talvi jatkuu yhä. Kiinan kysyntä ei vedä. Afrikka ja Etelä-Amerikka eivät vielä tarjoa mahdollisuuksia viennin kasvamisen osalta. Myös Euroopassa muutkin kuin terästeollisuus kärsivät heikosta markkinatilanteesta. Tässä taloustilanteessa Suomen on pidettävä huoli oman teollisuutensa kilpailukyvystä ja edistettävä EU:n pyrkimyksiä tasapainoisiin vapaakauppasopimuksiin.
Taloudellisen kasvun edistäminen edellyttää nyt kauppapolitiikan uudelleenarviointia. Jäin Genevessä pohtimaan, mitä EUn tulisi tehdä tässä vaikeassa tilanteessa?
Ensinnäkin PK-yritykset tulee ottaa huomioon paremmin ja näille yrityksille on luotava uusia mahdollisuuksia rahoitukselle. Kauppapolitiikka palvelee edelleen suurelta osin suuryrityksiä, joille kaupanesteet eivät ole suhteessa yhtä vaikeita ylittää kuin PK-yrityksille.
Toiseksi kauppapolitiikasta on pystyttävä keskustelemaan faktapohtaisesti. EU:ssa Kanadan ja Euroopan unionin vapaakauppasopimus CETA on nyt etenemässä ratifioitavaksi jäsenmaiden parlamentteihin, jotka kohtaavat kansalaisyhteiskunnan paineen. Tämä on mielenosoitusten myötä ollut havaittavissa ympäri Eurooppaa. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että keskustelu jäsenmaiden parlamenteissa ja mediassa käydään faktoihin eikä populismiin pohjautuen. Euroopassa Brexit ja Yhdysvalloissa Trumpin kannatuksen nousu ovat merkkejä siirtymisestä poliittisessa keskustelussa totuuden jälkeiseen aikaan. EU:n talous ei kestä jo neuvoteltujen vapaakauppasopimusten kaatumista.
Kolmanneksi globalisaation edetessä kaupan tulee olla kestävää. Maataloussektorilla meidän tulee tunnustaa, ettei omavaraisuus enää ole mahdollista. Siksi tarvitsemme kauppasopimuksia, joilla kestävällä tavalla varmistamme ruuan saatavuuden myös jatkossa.
Saksan jättipankki liukuu kohti kuilua
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1475122089736
”Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti vaativansa Deutsche Bankilta korvauksia kaksilla korteilla pelaamisesta. Asiakkaiden harhauttamisen hinnaksi määriteltiin 14 miljardia dollaria.
Summa on huikea jopa suurpankin mittakaavassa. Deutsche Bank oli varautunut korvauksiin, mutta murto-osalla tästä summasta. Pankki teki viime vuonna jättimäiset tappiot, joten kassa ei ole suuren suuri. Vaikeuksien vuoksi pankin markkina-arvo on romahtanut: arvo alkaa olla sama kuin vaadittu korvaus.
Deutsche Bankin erityisongelma on, että pankin harteilla on valtava pino johdannaisia. Niiden nimellisarvoksi laskettiin viime vuoden lopulla yli 40 000 miljardia euroa. Johdannaisilla on aina vastapuolensa. Jos Deutsche Bank horjahtaa, johdannaiset siirtelevät järistystä kaikkialle.”
– EVR:n säännön mukaan euromaat tukevat pankkeja yhteisestä rahastosta ja maksumiehinä ovat kaikki. Siis myös Suomi.
– Entä riittääkö Saksalla intoa enää jatkaa tukiaisilla energiamuutosta, ja mitä Suomessa tuulen tukemiselle tehdään. Jaetaanko miljardit tuulen vietäväksi, pääasiassa pois Suomesta, vai joko lopetetaan hölmöily. Pohjaton kuilu on edessä ja seinä takana, mitä sanoo syöttötariffin isä Pekkarinen?
Ilmoita asiaton viesti
Miten vapaakauppa toimii käytännössä. Mihin pääomat virtaavat ja missä investoidaan?
http://yle.fi/uutiset/3-8799576
Jos rahat virtaavat veroparatiiseista Yhdysvaltoihin, eikö vapaakauppa ole ongelmallista esimerkiksi Suomen kannalta? Kun liityimme unioniin kerrottiin tehtaiden säilyvän. Vaikea ymmärtää miten vapaakauppa-alue hyödyttää Suomen kansantaloutta. Varmasti elinkeinoelämä ja suursijoittajat ovat innoissaan mutta miten käy pienen ihmisen ja duunarin.
USA:lle vapaakauppa on myös poliittinen ase BRICS maita vastaan. Tämä kahtiajako on ongelmallista vaikka Euroopassa varmasti ajatellaan vilpittömästi että voimme määritellä kaupan ehtoja yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Suurpääoma kuitenkin ottaa aina lopulta vallan.
Ilmoita asiaton viesti